18.1. Kaveri melkein naapurista käy kylässä parivuotiaan tyttärensä ja vuodenikäisen Vili-kultsun kanssa. Pennut Leiaa lukuun ottamatta vähän jännittävät Viliä aluksi. Tosin vain hetken, ja meno yltyykin normaaliksi, kun vieras iso koira on todettu vaarattomaksi. Koiriin tottunut lapsi ja ihana pampulapipo saavat kaikkien pentujen suosion.

17.1. Aamun aikana vanerilevy on revitty kahdesti irti ja tyypit ovat olleet valtoimenaan yläkerrassa sillä aikaa, kun olin tekemässä aamutallia. Kaikki näyttävät jo pääsevän verkoista yli. Riiviöt muuttavat pysyvästi talliin.

16.1. En uskalla jättää tiitiäisiä päiväksi sisään, sillä verkot eivät näytä niitä enää pitelevän. Talliin siis koko sakki. Yöksi otan tyypit taas sisälle ja naulaan pentuhuoneen oven eteen ison ja todella painavan vanerilevyn. Tunnin kuluttua levy on revitty irti, ja Tilli ja Yoda ovat kiivenneet takana olleen verkonkin yli. Yläkerta on taas kaaoksen vallassa. Ja vaatehuoneenkin ovi oli jäänyt auki... Lisää nauloja vaneriin ja valot pois, yön nukkuvat onneksi rauhassa.

15.1. Pakkanen kiristyy, pennut otetaan sisälle yöksi. Tilli ja Yoda kiikkuvat heti verkoista yli, mutta rauhoittuvat nukkumaan, kun valot sammutetaan.

14.1. Jätän taas pennut yöksikin talliin.

13.1. Otan pennut illalla sisälle, jotta saan taas teipattua muutamien korvia.

12.1. Ilma lauhtunut, pennut jätetään yöksi talliin. Lulu ei käy enää imettämässä ollenkaan. Iiro pääsee valvotusti tohottamaan pentujen kanssa ja osaa käyttäytyä paremmin kuin olisin ikinä uskaltanut edes haaveilla. Se saa siis jatkossakin viettää aikaansa vapaana lasten kanssa. Vähän menoa kuitenkin täytyy valvoa, jotta Iiro ei villiinny liikaa ja telo pentuja 50-kiloisella ruhollaan. Ipanat itse ovat alkujännästä selvittyään onnessaan jättiläismäisestä ystävästä. Erityisesti Leia-rohkea ja Qui-Gon fanittavat Iiroa kympillä.

11.1. Pennut taas pakkasta paossa tallissa "ulkoilemassa " ja "auttamassa" tallitöissä. Korvateipit revitty kaikilta iltapäivään mennessä.

10.1. Pennut viettivät pakkaspäivää tallissa. Olki on näemmä pop ja kasoissa möyritään ja hepuloidaan. Korvia teipattu.

8.1. Pennut murtautuneet aamu-ulkoilun jälkeen yläkertaan omasta pentuhuoneesta. Koko yläkerta on kaaoksen vallassa. Puhelimen latureita yms. tapettu. Illalla Molly lähtee omaan kotiin. Myös Mollyn kotimatka oli mennyt mainiosti. Perillä odotti uusi jännä tuttavuus - kissa!

7.-9.1. Pennut madotettu (11 vkoa). Lulu saattaa edelleen satunnaisesti (noin kerran päivässä) käydä imettämässä pentuja. Maitoa ei kyllä juurikaan näytä enää nisissä olevan...

26.12. Sylvia lähtee omaan kotiin. Illalla tulee kännykuva ipanasta omassa kopassa ja terveiset hyvin menneestä matkasta. Kivaa!

24.12. Pennut ensimmäistä kertaa ulkoilemassa joulun kunniaksi. Tästä alkaa säännöllinen ulkoilu, aluksi kaksi kertaa päivässä. Sakkia ei enää kauaa voisikaan pitää yhtä aikaa vapaana talossa, jos haluaa säilyttää edes jotain irtaimistoa ehjänä. Pihassa koko porukka saa olla joko valvotusti vapaana tai Lulun kanssa koirahäkkiin suljettuna.

22.-24.12. Pennut madotettu (9 vkoa)

20.12. Luke lähtee omaan kotiin. Hei, hei Luke, ole kiltti poika!

Illalla tulee mukavaa sähköpostia ja kuvia ensimmäisestä päivästä:

"Tervehdys Marjo, pentu onnellisesti kotona, nukkui koko matkan sylissäni ja sisään tullessa oli kuin kotonaan. Leikkinyt paljon, nukkuu taas parastaikaa, oma väki + pari lasta moikattu. Ensimmäiset pissat matolle, toiset sanomalehdille, sitten taas matolle. Oma piha tutkittu noin kolmasosalta, kävelty lumikasassa sekä käyty suihkussa tassupesulla. Ei ensimmäistäkään ongelmaa. LOISTAVAN oloinen "äijä". "

11.12. Pentujen mikrosirutus ja terveystarkastus. Pakkaan pennut auton perään isoon lentoboxiin. Lulu lähtee mukaan henkiseksi tueksi. Matkaa läheiselle eläinlääkäriasemalle on onneksi vain muutama kilometri. Ipanat ovat lievästi sanottuna jännässä, eikä vapaaehtoisia boxista tulijoita juuri ole. Erinomaisen reippaalla käytöksellä pisteet keräävät Sylvia, Leia, Molly ja Yoda. Oman vuoron jälkeen kaikki pääsevät toimenpidehuoneeseen vapaana ihmettelemään, ja jännitys haihtuu pian. Jopa siinä määrin, että vapaus päättyy lopulta aika lyhyeen, sillä emännällä ei ole varaa korvata mahdollisesti tuhoutuvia kalliita laitteita... Itse sirutus menee kaikkien osalta varsin huomaamattomasti. Terveystarkastuslausunnot ovat kivaa luettavaa, kaikilla on kaikki hyvin. Purennatkin ovat oikein ja kaikilta pojilta löytyy kaksi kivestä. Koko pentue saa kehuja ja snautseri-ihmiseksi paljastuva eläinlääkäri ihastuu erityisesti Leiaan.

8.-10.12. Kolmas madotus (7 vkoa).

29.11. Lulun snautseriystävä Kasper käy emäntineen katsomassa pentuja. Lulu on onnessaan, kun saa vertaistaan leikkiseuraa. Pennut eivät osaa vierastaa äidin näköistä outoa setää. Kasper sen sijaan on selvästi epäileväinen vierailun autuudesta yhdeksän riiviön hyökyessä kohti.

24. - 26.11. Toinen madotus (5 vkoa). Pasta taitaa tosiaan olla hyvää...

13.11. Pennut saavat kokeilla ensimmäisen kerran kiinteää ruokaa. Tarjolla on kaurapuuroa, johon on sotkettu kananmunan keltuaista. Ihmeissään ovat, ja sotkua tulee. Kaikki paikat ja pennut ovat yltä päältä puurossa... Mutta kyllä kai osa puurosta päätyi pikkuisiin massuihinkin.

10. - 12.11. Pennut 3-viikosia, ensimmäinen madotus. Pasta näyttää uppoavan erinomaisesti. Helpompi homma kuin osasin odottaakaan. Tuubiin käydään kiinni ahnaasti.

22.10. Ponnistelu alkaa vähän ennen kahta iltapäivällä. Ensimmäinen pentu syntyy 14.10. Onneksi se tulee ulos varsin helposti ja vaikuttaa olevan täysin kunnossa. Lulu on hieman ihmeissään, mutta saa nopeasti jutun juonesta kiinni. Ensimmäisiä jälkeisiä Lulu ei syö, mutta seuraavia en enää saa pelastettua ennen kuin Jouni tulee kotiin ja vielä kahdet saadaan napattua ennen Lulua. Pentujen syntymäpainot ovat 240 - 280 grammaa.

21.10. Illalla Lulu katoaa tallista ja löytyy lopulta ladon alta makaamasta. Huijaamalla saan sen onneksi pois ja kiinni. Lämmön mittaaminen varmistaa epäilykset - Lulun ruumiinlämpö on laskenut edellisestä mittauksesta asteen. Synnytys alkaa suurella todennäköisyydellä vuorokauden aikana! Pentulaatikko laitetaan valmiiksi. Lulu on koko yön levoton ja petaa hulluna kaikkea mahdollista, nukun sen kanssa lattialla.

4.10. Astutuksesta 42 vuorokautta. Pentujen liikkeet tuntuvat jo selvästi! Ja maha on melkoinen. Lulu kuitenkin liikkuu edelleen varsin sujuvasti ja jaksaa vaania hiiriä tallissa. Ruokintaa aletaan lisäämään tosissaan. Myös madottaminen alkaa, tarkoituksena madottaa Lulua päivittäin siihen asti, että pennut ovat 2-viikkoisia. Minäkö hysteerinen? ;0) No, Lulu syö hiiriä melkein päivittäin, joten mieluummin vara kuin vahinko...

24.9. Lulu ultrattiin hevosten kanssa yhtä aikaa. Pentuja näkyi olevan tulossa, määrää ei alettu erityisemmin selvittämään.

12.9. Lulun käytös on muuttunut selvästi, se ei enää suostu riekkumaan Iiron kanssa ja kiljuu heti, jos Iiro meinaa tulla sitä mankeloimaan. Ihme on, jos pentuja ei ole massussa!

23.-24.8. Vierailu Jekun luona. Kaikki meni pienen harjoittelun jälkeen todella hienosti - ja nopeasti. Paljon ei väliin olisi kerennyt.  Taisi olla harvinaisen oikea ajoitus. Ja Jekku on aivan mielettömän upea poika! Lulu oli aivan ihastunut.

22.8. Progesteronitestin tulos tulee - viikonloppuna on syytä ajella Pohjanmaalle!

21.8. Käytiin otattamassa Lulusta verinäyte progesteronitestiä varten

20.8. Lulu alkaa jo ihan tosissaan tarjota itseään pojille.

14.8. Lulun juoksu vihdoin alkaa. Pojille Lulu on tuoksunut vastustamattomasti jo pari kuukautta! Agilitytreenitkin jouduttiin lopettamaan jo kesäkuussa, kun häiriötä alkoi pojille olla liikaa...